Bryssel

Kohta alkaa olla kotiinlähdön aika ja eilen hyvästelimme työkaverimme, mutta palatkaamme kuitenkin hetkeksi viime viikonloppuun, jolloin teimme reissun Brysseliin kummitätini luo.

Ensinnäkin töissä oli hyvin mielenkiintoista yrittää selittää kenen luokse olimme menossa, joku ymmärsi sanan kummitäti englanniksi, ja suurin osa ei ymmärtänyt. Yhdelle sitten sanoin sen olevan vain täti ja jollekin Susanna erehtyi sanomaan sen olevan minun ystäväni, jonka luokse olemme menossa. Perjantaina lähtöä tehdessämme joku oli kuullut jonkun toisen kertoman version aiheesta ja loppujen lopuksi meiltä kyseltiin innostuneesti, että siis olemmeko todella menossa Brysseliin minun poikaystäväni luo ja onko hänkin samalla lailla vaihdossa kuin me täällä. Kyllä sekin väärinymmärrys saatiin korjattua, mutta niin se kielimuuri voi aiheuttaa kaikenlaisia väärinymmärryksiä.

Omistajien tytär ja poika ovat myös töissä perheyrityksessä ja Danielsien tytär Anne puhui ehkä koko henkilökunnasta parhaiten englantia. Hän auttoi meitä kovasti kaikkien reissujemme suunnittelussa ja järjestämisessä, suuri kiitos hänelle siitä. Brysseliin menosta kertoessammekin hän jo heti kävi miettimään millä junilla sinne parhaiten pääsisimme, mutta se olisi vaatinut monta vaihtoa ja rajanylitysjunan, joten hän huokaisi helpotuksesta kun kerroimme kyyditysten olevan jo kunnossa. Meidät haettaisiin ja vietäisiin autolla, joten kulkuneuvo-ongelmaa ei olisi. Kiitos siitä Sarille :)

Brysselissä meitä oli vastassa yksi kovaan ääneen myöhäistä saapumistamme kommentoiva kissa; hänen ylhäisyytensä Viki-herra, sekä kauniisti pedattu vuode belgialaisten suklaiden kera.

Näkymää parvekkeelta. 

Viki

Lauantai aamuna, vohveleitakin sisältäneen aamiaisen jälkeen, otimme suunnan kohti shoppailupaikkoja, kulkien kuitenkin ensin kirsikankukilla reunustettua lähikatua pitkin. Kirsikankukkaloisto Brysselissä oli parhaimmillaan tavallista myöhemmin tänä vuonna, joten mekin pääsimme siitä nauttimaan.

Kaupungin liikenteessä tottuneesti autoa ajava ja kaupungissa pitkään asunut opas kyllä auttaa näkemään kaupungin hieman toisella tapaa, kuin jos siihen tutustuisi itse yksin vain karttojen ja julkisten kulkuneuvojen varassa. Nähtävyyksiä ei tarvitse itse etsiä ja metsästää, eikä käyttää aikaa väärille kaduille eksymiseen, kun on mukana joku, joka tietää mihin ollaan menossa ja miten sinne pääsee. Lauantaina kävimme siis eräässä kauppakeskuksessa, hieman sivummalla keskustasta, mutta myös aivan keskustassa ja tietenkin katsomassa Brysselin keskustan nähtävyyksiä: Jeanneken Pis ja Manneken Pis. Pojalla oli päällään silloin kadunlakaisijan puku, sillä ilmeisesti oli joku kadunlakaisijoiden päivä. Oma pieni katuharjakin sillä oli. Tytöstä emme tainneet nyt valitettavasti ottaa kuvaa ollenkaan.

Manneken Pis 

Sunnuntaina aikomuksenamme oli mennä kuninkaalliseen puutarhaan, joka on yleisölle vain muutaman viikon vuodessa auki, juuri tähän aikaan vuodesta, mutta pitkä jono ja voimakkuudeltaan vaihteleva vesisade sai meidät muuttamaan suunnitelmiamme. Siispä kävimme katsomassa lähellä sijaitsevaa Atomiumia.

Atomium 

Sitten hieman kiertelimme taas kaupungilla auton kanssa ja auto oli todellakin ihan mukava olla olemassa, sillä taivaalta tuli milloin vettä ja milloin rakeita. Yhdessä vaiheessa maa oli rakeista jo aivan valkoinen.

Kävimme katsomassa surukukkia, jotka oli jätetty metroaseman oville kuukausi sitten tapahtuneen pommituksen vuoksi. Suurin osa oli jo kuollut, eikä siellä kovin kaunista nähtävää ollut, mutta halusimme hieman saada tietää minkä tyylistä kukkaa täällä on tapana viedä onnettomuuspaikalle.

Ja kun Brysselissä kerran olimme niin belgialaiset vohvelit kaikilla mahdollisilla koristuksilla piti tietenkin saada. ;) Ja parsan ollessa nyt parhaimmillaan, maistoimme sitä ravintolassa ja täytyy sanoa, että kyllähän se hieman parempaa oli kuin itse keittämäni.

Sitten kävimme myös eräässä pienessä kukkakaupassa tutustumassa ja kyselemässä, sillä oppaamme palveluihin kuului myös sujuva ranskankielen tulkkaus. Kiitos jälleen Sari :)

Kuva kukkakaupasta

Sitten vielä Vikille viimeiset rapsutukset ja takaisin kohti Roermondia. Paluumatka sujui hyvin, sadepilvien reunustamalla tiellä ajellen.